Valmennuskokemuksia - Kahvakuulaurheilija Katriina Kymäläinen-Mäkelä

Moikka vaan, olen Katriina, kahvakuulaurheilija, kolmevitonen (mutta jos joku kysyy niin kaksviis), kolmen alle kouluikäisen tyttölapsen äiti, yhden miehen vaimo ja kaikin puolin hyvinvoiva pullero.

Optimal Performancen asiakkaaksi päädyin keskimmäisen syntymän jälkeen elokuussa 2010. Lähdin silloin Kaisan, TTY:n aikaisen opiskelukaverini, esimerkin innoittamana Precision Nutritionin etävalmennukseen ja ajattelin, etten ikimaailmassa kehtaa kenenkään muun luo mennä läskimittaukseen.

Siitä sitten aloitin Tytin valmennuksessa , joka jatkui kesään 2011 asti. Toukokuussa 2013 aloitin ravintovalmennuksen Sannan kanssa, loppuvuodesta 2013 Heikin urheilijavalmennukseen ja sieltä Jonin voimavalmennukseen. Edelleen jatkan Sannan ravintovalmennuksessa. Aikavälille 2011- 2012 mahtuu myös yksi raskaus, yksi synnytys, yksi katkennut luu, kuusi kepeillä käveltyä viikkoa ja yksi SM-mitali.

Kuva: Marjo Nurmenniemi

Kuva: Marjo Nurmenniemi

Olen harrastanut kahvakuulaurheilua (Girevoy Sport) kesästä 2011 ja voittanut muutamia SM- mitaleja, yhden EM-kullan ja yhden MM-hopean. Kuulan lisäksi nostan levytankoa sekä tanssin (jazz ja steppi).

Innostuin kahvakuulaurheilusta kahdesta syystä. Ensinnäkin se oli, ja on edelleen, kivaa ja toisekseen se on laji mitä voi aidosti harrastaa kotona autotallissa. Eikä sekään nyt varsinaisesti haittaa että menestystäkin lajin parista on tullut. Kuulaperheeseen kuuluu tällä hetkellä kuusi kuulaa väliltä 12-24kg ja hoidossa on yksi 32kg.

Olen aina ollut isokokoinen enkä pelkästään sen takia että olen melkein 180cm pitkä. Painoindeksini (jos sitä haluaa tuijottaa ja niinhän me kaikki haluamme, eikös) on jossain huomattavan ylipainoisen ja sairaalloisen ylipainon välissä. Loppuraskauksien kilomäärää en halua edes arvailla.

Arvostan suuresti sitä että OP:lla minun ei ole koskaan tarvinnut todistella kenellekään sitä, että ihan oikeasti syön fiksusti ja puhtaasti ja että ihan oikeasti liikun ja paljon.

Osa ylimääräisestä painolastistani johtuu (ehkä mahdollisesti) kilpirauhasestani, joka on vähän vajaa. Muita terveysongelmia minulla ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Olen vaan, noh, läski. Biosignaturemittaukset kertovat sen mitä silmäkin näkee, että fläsä rakastaa napa-jenkkakahvat- yläselkä-akseliani , mutta on onneksi kuitenkin sieltäkin hi-taas-ti katoamaan päin. Itselleni kokoni aiheuttaa ahdistusta lähinnä sovituskopissa sekä arvokilpailuja edeltävässä punnituksessa.

Urheilijavalmennus osui kannaltani hyvään kohtaan. Olin juuri voittanut SM-kultaa ja kuulakiintiö alkoi olla täynnä. Kaipasin jotain muuta, mutta kuitenkin jotain sellaista joka pitkällä aikavälillä olisi hyödyksi ykköslajilleni. Kuulakin alkoi kiinnostaa kun maltoin pysyä niistä useamman viikon erossa.

Lajini on voimakestävyyslajiksi. Pelkkä voima ei riitä, sillä se ei luo sitä kestävyyttä joka vaaditaan siihen, että kuulaa jaksaa nostaa 10 minuuttia yhtäjaksoisesti . Itse ajattelen niin, että jos minulla on voimaa mavettaa tai kyykätä huonona päivänä se 100+kg, niin todennäköisesti se kuulakin sieltä nousee. Tärkein voima löytyy kuitenkin korvien välistä. Tärkeintä on tehdä sitä mistä tykkää, muiden mielipiteestä välittämättä.

Valmennuksen aikana olen tajunnut muun muassa sen, että en voi painaa 70kg jos lean mass on melkein kolmenumeroinen, pitää syödä että jaksaa ja että olen huomattavasti vahvempi, niin henkisesti kuin fyysisesti, kuin mitä ikimaailmassa olisin kuvitellut. Olen myös oppinut että yllättävän pienet muutokset asiassa A aiheuttavat huomattavan paljon suuremman muutoksen asiassa B. Lisäksi olen oppinut että ne hiilaritkin pitää syödä, lepopäivät ovat ihan oikeasti lepopäiviä ja kevyt viikko tarkoittaa kuormituksen keventämistä eikä sen siirtämistä toisaalle.

Kuva: Girevoy club

Luottamus siihen, että osaan itsekin tehdä järkeviä valintoja on kasvanut sinä aikana, mitä olen OP:lla asiakkaana ollut. Suhtautumiseni ruokaan, reeniin ja lepoon on muuttunut paljon rennommaksi, enkä jaksa enää ressata siitä jos tuleekin joskus tehtyä niitä vähän huonompia valintoja. Joskus sitä vaan sitä tarvitsee jäätelöä ja sohvannurkkaa parsakaalia ja jalkapäivää enemmän.

Suosittelen OP:n valmennuksia ihan jokaiselle.