"Jos minä pystyin, niin pystyt sinäkin!"

Millainen oli lähtötilanteesi ennen valmennusta? (ravinto, liikunta, elämäntavat)

Olen 38-vuotias, kolmivuorotyötä tekevä ja perheellinen kahden aktiivisen lapsen äiti. Ennen MM-valmennusta olin harrastanut juoksua aktiivisesti pari vuotta ja crossfittiä vajaan vuoden. Vaikka aktiivista liikuntaa tulikin 3 – 6 krt viikkoon, niin ihmettelin miksi kunto ei vain kohene eikä rautaa saa lisättyä tankoon sitten millään. Ajattelin, että syön tarpeeksi, koska nälkä ei kolkutellut vatsassa ja energiaa kuitenkin riitti arkeen ja treeniin, mutta kaikki vain junnasi paikallaan. Ystävän suosittelemana sitten kilautin Jonille ja sovittiin PT-tapaaminen. Käytiin läpi historiaani ja treenitaustaani sekä hiottiin perustekniikoita. Jo ensimmäisellä tapaamisella Joni kannusti varaamaan aikaa BioSignatureen, koska huomasi heti, että ravitsemus ei ollut ihan kohdallaan, vaikka proteiinia olikin päivälle tarpeeksi, mutta kun se ei riitä.

Ensimmäisessä biosigussa Sanna totesi, että aineenvaihduntani on aikalailla sammunut eivätkä ravintoaineet imeydy kunnolla sekä kokonaisvaltainen ravitsemukseni ei lihaskasvua ajatellen sisältänyt tarpeeksi kaloreita saatika että olisin saanut tarpeeksi hiilihydraatteja ja rasvoja. Siispä lähdettiin käynnistämään aineenvaihduntaa pienen pienin askelin, sillä ensimmäiset viikot olin järkyttynyt siitä ruokamäärästä, joka lautaseltani löytyi, vaikkakin se nyt tuntuu aivan liian pieneltä siihen nähden, mitä nykyään syön. Mutta kun päästiin vauhtiin, niin poikanikin totesi, että ”Äiti, sulla on nykyään aina nälkä!” Niin oli ja se tuntui hyvältä, vaikka kuulostaakin hullulta. :)

Toisella Jonin tapaamisella otin itse puheeksi MM-valmennuksen ja heitin ilmoille vahvan epäilyni siitä, etten sopisi ryhmään. Sellainen riuku ja voimaton kun olin. Jonin rohkaisemana kuitenkin ilmoittauduin mukaan valmennukseen, ja se on ollut yksi parhaita päätöksiäni ikinä!

Entä tilanne valmennuksen päätteeksi?

Nyt kun MM-valmennus alkaa olemaan lopuillaan on mahtavaa todeta, miten treenistä, ravinnosta ja levosta on tullut osa ihanaa rutiinia arjessa. Salille mennään, vaikka ei aina niin huvittaisi, uudet treeniohjelmat kihelmöivät lihaksissa ja tankoon saa laittaa jo ihan mukavasti rautaa ja kehitystä on mahtava seurata. Ja kun salilla menee uuden ohjelman kanssa sormi suuhun, niin eipä muuta kuin treenivideo esiin ja tarkistamaan tekniikkaa. Yksin ei tarvitse pähkiä!

Parasta on ollut treenata yhdessä puolison kanssa ja miten välillä saa sitä tarvitsemaansa tsemppiä ja kannustusta ”Menee vielä, yks vielä, jaksaa jaksaa!” ja toisaalla taas kehuja pumpissa olevista lihaksista, jotka iloisesti pullottaa. Vaikka työtä vielä onkin suhteessa omiin tavoitteisiin, olen edennyt hienosti ja ymmärtänyt, että tavoitteeni ei toteudu hetkessä vaan vaatii aikaa ja panostusta.

Mutta rehellisyyden nimissä myönnän, että iloisen tekemisen rutiinia tämä ei suinkaan ole ollut kuin vasta valmennuksen loppuvaiheessa. Siinäkin mielessä on hyvä, että valmennus kestää sen 6 kk, itselläni on ainakin tarvittu aikaa asioiden sisäistämiseen ja toimintatapojen muuttamiseen.

Mitä hyötyä koit valmennuksesta ravinnon, treenin ja muun suhteen? 

Valmennuksen suurin anti on kaikesta raudasta huolimatta tapahtunut pääni sisällä. Ajatukseni siitä miksi treenaan kohdistuvat omaan ja perheeni hyvinvointiin ja terveyteen. Ulkonäkö tulee siinä samalla, mutta taakse jääneet selkäkivut ovat lottovoitto!

Koko perheen ravitsemus on muuttunut paljon parempaan, vaikka olemmekin mielestäni syöneet aina suht’ terveellisesti. Nyt ymmärrän enemmän miksi syön ja mitä syön sekä olen oppinut kuuntelemaan omaa kehoani niin treenin, ravitsemuksen kuin levonkin suhteen. Enpä olisi uskonut, että pienellä hienosäädöllä voin nukkua 9 h putkeen. En herää nälkään enkä stressiin. :)

BioSignature on mitä parhain työkalu treenin rinnalla ja tapaamiset ovat aina yksilöllisten tarpeiden mukaisia. Itselläni reilun kuukauden flunssa pakotti treenitaukoon, mutta paluu salille sujui helposti koko sairastelun ajan pidetyn suunnitellun ruokavalion vuoksi sekä huomasin levon vaikutuksen jälleen kerran treenitehoihin (vaikka lepo olikin pitkä ja välillä piinallinen).

Mitä muutoksia olet huomannut kokonaisuutena, esim. jaksaminen yms?

Arki sisältää vapaata, työtä, treeniä ja ruoanlaittoa. Tasapainon löytäminen on välillä haasteellista, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kiireisen viikon edessä pysähdyn ja suunnittelen ja valmistelen mahdollisimman paljon ja se helpottaa ja antaa aikaa myös lepoon ja kun tarpeeksi myös lepää, niin jaksaa ☺

Kenelle suosittelisit Optimal Performancen valmennuksia?

Junnaako rauta, eikö salilla kulje? Nyppiikö ruoka? Entäpä vatsalla roikkuva jenkkakahva tai ne ikuiset allit? Etkö tiedä mistä aloittaa? Ei hätää, tästä tilanteesta minäkin lähdin, joten jos jaksat sitoutua 6 kk ja tehdä parhaasi, niin MM-valmennus voi olla tiesi onneen! Jos minä pystyin, niin pystyt sinäkin!