Arvokkaille asioille löytyy aina aikaa

Kun elämänmuutosprojektissa suunnitelmista poiketaan siten, että päätettyjä asioita - treenejä, säännöllisiä ateroita ja palautumishetkiä - jää kroonisesti toteuttamatta on yksi yleisimmistä syistä että "ei ole ollut tälle nyt aikaa".

Yllä oleva selitys ei sinänsä ole huonon ihmisen määritelmä eikä merkki selkärangan tai itsekurin puutteesta. Tällainen ajattelutapa tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen valuvika eliössä nimeltä homo sapiens. Esimerkiksi itse olen sortunut siihen, kärsin siitä paraikaa ja näin tulee käymään todennäköisesti jatkossakin. Kirjahyllyssäni varallisuusvalmennusten kansiot kasvavat jäkälää koska "ei ole ollut mitenkään aikaa panostaa just nyt" ja olen viikkotolkulla perässä myyntivalmennuksen materiaaleja ja kirjaprojektiani koska "tässä on nyt ollut niin kaikenlaista".

Mutta otetaan kuvitteellinen tilanne: olet 100% oikeustoimikelpoisena täysin vakuuttunut siitä, että juuri nyt sinulla ei yksinkertaisesti mitenkään ole aikaa pitää itsestästi huolta vaikka mieli tekisi, intoa olisi ja motivaatiokin nostaa päätään. Sinulla ei ole aikaa liikkua säännöllisesti eikä syödä ravitsevaa ruokaa ja kalenteri on niin täysi, että lepohetkiä ei vain saa päivärytmiin mahtumaan.

Jos toteamuksesi päätteeksi ilmoittaisin, että perheesi ja vanhempasi on juuri viety autiolle saarelle ja ainoa keino saada heidät sieltä takaisin on seuraavien 365 päivän ajan pitää huoli, että kahdesti viikossa käyt kuntosalilla ja kahdesti viikossa lenkillä tunnin kerrallaan niin sinulla olisi lenkkarit jalassa ja salikassi pakattuna ennen kuin ehtisin kutsumaan kissaa pitkähäntäiseksi eläimeksi.

Itse asiassa voisin jopa vielä lisätä panoksia ja määrätä liikunnan lisäksi sinua syömään 500g kasviksia joka päivä ja menemään joka päivä nukkumaan viimeistään klo 23.00, jotta saat riittävästi unta joka yö eikä sinulla olisi vaikeuksia toteuttaa näitä. Toki välillä tulisi hetkiä, jolloin tekeminen maistuisi puulta mutta tekisit silti koska skippaamisesta koituisi ongelmia.

Voin sanoa väitteen pitävän paikkansa vaikken tiedä yhtään kuka sinä siellä ruudun ääressä olet, millaista elämää elät ja mikä tilanteesi on juuri nyt. Koska kun kyseessä olisi sinulle riittävän tärkeä asia, sellainen joka ei ole sinulle neuvottelukysymys, löydät aina aikaa, vaivaa, motivaatiota, itsekuria, sinnikkyyttä, sisua, tahtoa tai miksi ikinä haluatkaan tekemisesi polttoainetta kutsua.

Kun tätä ajatusta pallottelen ihmisten kanssa, joilla "ei ole aikaa", on ensimmäinen reaktio yleensä ärtymys: "no tottakai siinä tapauksessa mutta...". Hetken juteltuamme voimme molemmat todeta yhteen ääneen, että aikaa on mutta juuri nyt joku muu asia on tärkeämpi. Juuri nyt sinä vain yksinkertaisesti priorisoit yhtä asiaa toisen edelle. Joskus kaiken takana on sekin, että ollaan päädytty paahtamaan arjen melskeessä ja itsestään huolehtiminen on ikään kuin unohtunut. Mutta tosiasia on se, että sinulle todella arvokkaille asioille löytyy lopulta AINA aikaa.

Ärtymyksen jälkeen päädymme yleensä myös helpotukseen siitä, että voimme lopettaa kertomasta itsellemme sellaista tarinaa mikä ei yksinkertaisesti ole totta. Kun tämä itselleen valehteleminen saadaan loppumaan, päästään pois umpikujan tunteesta ja ymmärretään, että paljon asioita on itsestä kiinni ja tarttumalla tuumasta toimeen on ainakin mahdollista saada aikaan vaikka mitä. Varmaahan mikään ei ole mutta ainakin mahdollista. Valo siis kajastaa tunnelin päässä. Usein se ei tule olemaan helppoa ja on pakko tehdä kipeitä päätöksiä. Sanoa monelle asialle kivalle asialle "ei" jotta voi sanoa oleellisille asioille "kyllä".

Kuten tiedät, mikään ei ole niin helppoa kuin innostua uusista asioista. Mutta kuten Jari Sarasvuo tiivisti tuoreessa Yle Puheen episodissa "Luonteen lujuus paljastuu silloin kun päätökseen liittyvät tunteet ovat ajat sitten haihtuneet ja sä olet yksin alasti pakkasessa sen päätöksesi kanssa". 

Jos olet kaltaiseni krooninen innostuja niin tiedän kyllä sen korvia huumaavan fiiliksen kun voi lähteä mukaan johonkin uuteen ja innostavaan projektiin. Mutta se tuhannes samanaikainen uusi aloitus tempaa sinut mukaansa sellaiseen kierteeseen, jossa oma arvomaailma vinoutuu kaiken paahtamisen keskellä.

Suosittelenkin aina välillä pysähtymään pohtimaan, että mikä juuri nyt on sinulle elämässä tärkeää. Koska niille oikeasti tärkeille asioille löytyy aina aikaa ja niissä hetkissä luonteesi on luja.